Ruotsi A2

Ruotsi A2
YLEISTÄ

Opetuksen tehtävä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kielet antavat oppilaille huomattavan kulttuuripääoman ja opettavat heitä tutustumaan eri maihin ja kansoihin. Samalla he oppivat myös arvostamaan omaa kieltään ja suomalaista elämänmuotoa. Monipuolista viestintätaitoa tarvitaan kansainvälistyvissä kontakteissa.

KURSSIT

7. luokka

Kurssi 1

Opitaan luontevaa, puhuttua nykykieltä aidoissa arkipäivän tilanteissa. Kerrataan ala-asteella opittua ja syvennetään tuttuja rakenteita ja sanastoa. Aihepiireinä erilaiset koulunkäyntiin, yhdessäoloon, harrastuksiin, kotiasioihin ja joskus ongelmiinkin liittyvät kielenkäyttötilanteet.
Rakenteista opitaan mm. aikamuodot, apuverbejä, adjektiivien taivutus ja persoonapronominien objektimuodot.

Kurssi 2

Jatketaan ensimmäisellä kurssilla aloitettujen aihepiirien käsittelyä. Rakenteista opitaan substantiivien taivutus, adjektiivien vertailu ja adjektiivin + substantiivin muoto omistusmuodon jälkeen, erilaisia ajanilmauksia, päiväykset ja järjestysluvut sekä imperatiivi.

Lisäksi 7. luokan aikana saadaan yleistietoa Ruotsista sekä kuvauksia erilaisten juhlapäivien vietosta.

8. luokka

Kurssi 3

Aidot arkipäivän tilanteet ja niissä tarvittava käytännön kielitaito ovat lähtökohtana 8. luokallakin. Aiheina mm. koululehden suunnittelu, pankissa ja postissa asiointi ja rahan vaihtaminen, vaateostokset ja lääkärissä käynti sekä tietokone.
Kieliopista opitaan pää- ja sivulauseen sanajärjestys, substantiivien määräysmuodoista, pronomineja sekä man-rakenne.

Kurssi 4

Aiheina suosikkikirjan esittely, roolipelit, ruokailutottumukset ja koulukiusaaminen. Opitaan lisää substantiivien ja adjektiivien käytöstä, refleksiiviverbit, ainesanat, konditionaali ja om-lause sekä erilaisia pronomineja.

Kurssi 5

Kurssi käsittelee musiikkia: eri yhtyeitten esittelyä, oman bändin perustamista, juhlien järjestämistä. Kieliopista opitaan adverbejä, s-passiivi sekä lisää adjektiivien vertailusta.

8. luokan kurssien yhteydessä tutustutaan Tanskaan, Grönlantiin ja Färsaariin sekä niiden historiaan ja nykyaikaan sekä saadaan tietoa erilaisista juhlapäivistä ja niiden vietosta.

9. luokka

Pohjoismaista ovat esittelyvuorossa Islanti ja Norja sekä Huippuvuoret.

Kurssi 6

Kurssin aikana tulevat tutuksi rippikoulu- ja partiosanasto sekä niihin liittyvät tilanteet. Opitaan lisää sanajärjestyksestä, epäsuora kysymyslause, kansallisuuksia ja maantieteellisiä nimiä sekä kerrataan ennen opittuja substantiivien ja adjektiivien määräysmuotoja.

Kurssi 7

Att-sanan käyttöä infinitiivin kanssa, partisiipin preesensiä, var-verbejä, superlatiivia attribuuttina, ammattisanoja sekä 1. ja 2. konditionaalia harjoitellaan samalla kun puhutaan ekologiasta, luonnonsuojelusta ja elokuvista.

Kurssi 8

Aiheina käsitellään nuorten ajatuksia elämästä, suhteita ja tulevaisuuden suunnitelmia. Syvennetään maantuntemusta Ruotsin osalta ja opetellaan kertomaan omasta maasta. Opitaan lisää vahvoista ja epäsäännöllisistä - sekä deponenttiverbeistä, opitaan partisiipin perfekti sekä vara- ja bli-passiivi.

ARVIOINTI

Arvioinnin pohjana ovat kirjalliset ja suulliset kokeet. Tuntityöskentely, kotitehtävien suorittaminen sekä aktiivinen osallistuminen erilaisissa kielenkäyttötilanteissa vaikuttavat arviointiin.

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Kielitaito

Kielen osaamisen taso 9.luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan:

kuullun ymmärtäminen puhuminen
A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito
* Pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä
* Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa
* Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa
 
 
 
* Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa.
* Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu).
* Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreetteihin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä.
* Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä.
 
 

tekstin ymmärtäminen kirjoittaminen
A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito
* Ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavan-omaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, arkisimpia käyttöohjeita).
* Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla.
* Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta.
 
 
 
* Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua
* Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä
* Ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia
* Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita
* Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä