Tilanpuute paheni entisestään vuosi vuodelta ja oli lukuvuonna 1952-1953 todellinen ongelma. Tilaongelmaa auttoi hetkeksi oppilaskodin suuremman rakennuksen muuttaminen luokkahuoneiksi.

Keväällä 1953 Nunnala tuhoutui tulipalossa. Näin vapautunut oppilaskodin tontti soveltui hyvin uuden koulurakennuksen paikaksi Lumpperinmäen sijaan.  Kun rahat uuteen koulutaloon oli vihdoin vaivalloisesti saatu kokoon voitiin rakennustyöt aloittaa joulukuussa.1954. Työt sujuivat nopeasti ja koulutalon vihkiäisjuhlaa vietettiin jo 3.10.1955. 

Vastavalmistuneen koulurakennuksen tilat osoittautuivat kuitenkin riittämättömiksi jo muutaman vuoden kuluttua, koska oppilasmäärä kasvoi jatkuvasti. Keväällä 1960 tehtiin päätös lisärakennuksen suunnittelun aloittamisesta. Kun rakennuksen rahoitus oli saatu järjestettyä, niin työt aloitettiin seuraavana syksynä. Rakennus oli osittain valmiina syyslukukauden alkaessa syksyllä -62, jolloin I-III luokat pääsivät uusiin luokkahuoneisiin. Lokakuun alussa saatiin myös juhlasali käyttöön.

Vilkas liikenne ja oppilaiden tupakoiminen johtivat koko koulualueen aitaamiseen 1969. Tämän jälkeen oppilaat eivät saaneet poistua koulualueelta ilman lupalappua. Poistumiskiellosta kuitenkin luovuttiin lukiolaisten osalta jo 70-luvun lopulla. 

Jo 50-luvulla aloitettu peruskoulun suunnittelutyö saatiin päätökseen 1972, kun siirtyminen rinnakkaiskoulujärjestelmästä yhtenäiskouluun - peruskouluun - aloitettiin Lapista. Vuonna 1976 vuorossa olivat Etelä-Suomen koulut. Nurmijärven yhteiskoulu yksityiskouluna oli kunnallisia oppikouluja suuremman muutoksen edessä; peruskoulujärjestelmä kun ei käytännössä suvainnut yksityisiä kouluja. Vasemmistolainen 70-luku vierasti uudesta järjestelmästä poikkeavia "porvarillisia" ja "vanhoillisia" kouluja. Valtavan taistelun jälkeen päädyttiin kompromissiin: NYKistä tuli peruskoulua korvaava koulu ja kunnan toinen yksityinen oppikoulu - Rajamäen yhteiskoulu - kunnallistettiin.